IMG_3484

Nyt on Viron ihkaensimmäinen EU-puheenjohtajuuskausi, joten toissailtana menin muutaman työkaverin kanssa Brysselin Bozar-taidekeskukseen kuuntelemaan Viron kansallista mieskuoroa. Sen sijaan jouduimme ennen väliaikaa kuuntelemaan Bozarin urkuja, jotka 50 vuotta kestäneen remontin (!) jälkeen ovat taas käytössä. Siinä jäi kuoro kakkoseksi, ja lisäksi Arvo Pärtin De Profundis -teos ei useimpien korviin kovinkaan kehuttavalta kuulosta.. JA urut itsessään olivat suoraan sanottuna pettymys: Suomalaisten kirkkojen urut soivat selvästi sielukkaammin. (Kaikki siis ei ole muualla paremmin!!)

Onneksi virolaiset jakoivat väliajalla avokätisesti herkullisia satavuotissuklaitaan, ne auttoivat toipumaan tuosta urkukoettelemuksesta. JA väliajan jälkeen kuoro pääsi vihdoinkin irti mm. Sampon taonnasta laulamalla, mikä oli sykähdyttävä elämys. Konsertin jälkeen vitsailimme keskenämme, että virolaisethan ovat vieneet meiltä kaiken, paitsi kansallislaulumme, myös Kalevalan..! 😜

(Ottaen huomioon Viron satavuotisen historian vaiheet saavat kyllä vapaasti viedäkin.)

PS. Kahmin suklaita sen verran, että voin niitä parille lukijalle lähettääkin, ilmoita jos kiinnostaa! (Vaikka vähän hirvittääkin uskoa suklaata postin huomaan..)